Vuonna 1991 Porissa perustettua Circleä tituleerataan usein Suomen parhaaksi yhtyeeksi – eikä suotta. Tämä omatoiminen ja ilahduttavan hedelmällinen omassa mikrokosmoksessaan operoiva vaihtoehtoryhmä on myös epäilemättä yksi eniten näkyvyyttä Suomen rajojen ulkopuolella kerännyt kotimainen undegroundilmiö. Circlen metafyysisellä tasolla toteuttama ilmaisu pitää sisällään myös jäsenien lukemattomia sivuprojekteja, jotka kieppuvat Circlen luoman tukevan torson ympärillä toisinaan täysin holtittomastikin.

Lukuisten seiskatuumaisten ja toisinaan selittämättömien live-esiintymisten jälkeen Circlen täysimittainen debyytti Meronia julkaistiin vuonna 1994, jonka jälkeen yhtye on julkaissut materiaalia kymmenien levyjen verran. Meronian määrittelemät urat loivat vahvaa suuntaa yhtyeen välittömälle tulevaisuudelle, jonka jälkeinen aika onkin kotimaisen vaihtoehtokulttuurin, hard rockin, droneilun, viiden pennin progeilun ja krautrockin kultaisinta antia.

Vaikka reilun parikymmentä vuotta kestäneen monenkirjavien vaiheiden, musiikillisten tutkimusmatkojen ja genrerajojen taiteellisten koetteluiden harharetki on poukkoillut sinne sun tänne, yhtyeen peruspulssi ja impulssi ovat aina säilyneet mukana. Circle on vuosien mittaan onnistunut tekemään metallia sen sokeimmassa ja positiivisemmassa merkityksessä ottamalla 80-luvun kiihkeää momentiumia ja ampumalla läpi suoraan kokeellisen ja psykedeelisen vaikuttajiensa prismaan, joka kaikki on tuntunut kiteytyvän vuonna 2017 julkaistuun Terminal -albumiin. Ympäri maailmaa noteerattu albumi keräsi ylistäviä arvioita ja nousi vuoden parhaimpien albumien listauksiin niin Suomessa (mm. Helsingin Sanomat: ”Nämä 31 levyä ovat vuoden 2017 parhaat”) kuin ulkomaillakin (mm. Rolling Stone: ”20 Best Metal Albums of 2017”).